Miten kunnissa luovitaan muuttuvissa tilanteissa?

Keskusteltaisiinko avoimesti asioista, jotka valtuutettu Kalle Willman toi aloitteella esiin kunnanvaltuuston kokouksessa 13.6.2022 ja kunnan jäsen Jukka Huikko kirjoitti lukijan mielipide-palstalla paikallislehdessä 24.8.2022.

Vuoden vaihteessa 2022-2023 siirtyvät monille kunnille raskaat ja ennalta-arvaamattomat sote-palvelut ja sitä myötä niiden kustannukset hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Muutokseen sisältyy olennaisia muitakin kokonaisuuksia. Kuntien verotusoikeutta kavennetaan, terveys- ja sosiaalisektorilla työskennellyt henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palkkalistoille, vuokrattavien sote-kiinteistöjen siirtymäkausi alkaa, kuntien kassaan ei enää kilahda valtionapueuroja entiseen malliin.

Mitä kuntien velvollisuuksiksi jää? Muuttuvatko organisaatio-kaaviot? Mitä tekevät esimiehet, kun alaiset vaihtavat työnantajaa? Miten ja missä näkyy kunnan ja hyvinvointialueen strategioiden yhteensovittaminen? Menikö palkkiosääntöpäätös hallituksessa pieleen? Keskustelun arvoisia kysymyksiä.

Nyt on pääsääntöisesti hirvitelty hyvinvointialueiden selviytymismahdollisuuksia rajallisten taloudellisten resurssien kanssa. Miten esimerkiksi käy, kun alueelle siirtyy 22 kunnan sote-johtajat - löytyykö kaikille hommia entisillä eduilla?

Minua kiinnostaa miten kunnissa luovitaan muuttuvassa tilanteessa. Kovin vähän on ollut puhetta muuttuvista työn kuvista; palkkoja lasketaan pienemmälle porukalle, myynti- ja ostoreskontran volyymit pienenevät, HR:lle (henkilöstöhallinto) on vähemmän hommia, taloushallinnossa kuin myös hallinnossa varmasti tuntuu poistuvan sektorin työmäärän häviäminen. Olemme juuri saaneet kuntaan avoimuutta kehittävän työryhmän, joka toivottavasti patistaa puhumaan näistä asioista. itse aion olla aktiivinen!

Iiris Ilmonen